Miikka tässä moikka!
Ofelia-ryhmän esityksen teema on roolit ja ajattelin aluksi kirjoittaa ”jarruista” – jarruista itsessäni, jarruista, jotka liittyvät rooleihin – itse annettuihin ja ulkoa saatuihin.
Päätin kuitenkin kirjoittaa rohkeudesta. Tämän kuluvan vuoden teema itselläni on rohkeus.
Wikipedia määrittelee rohkeuden seuraavasti:
”Rohkeus on uskallus tehdä asioita välittämättä pelosta, kivusta, vaarasta, epävarmuudesta tai uhkailusta. Esimerkiksi benji-hypyn tehnyttä ihmistä voidaan pitää rohkeana. ”Fyysinen rohkeus” on rohkeutta kohdata fyysistä kipua, kärsimystä tai kuoleman uhkaa, kun taas ”moraalinen rohkeus” on kyky toimia oikein välittämättä vastustuksesta, häpeästä, skandaalista tai vähättelystä. Rohkeus on yksi kardinaalihyveistä. Rohkeus on subjektiivinen kokemus, sitä mikä yhdelle on rohkeaa on toiselle tavanomaista.”
Itselleni rohkeus tarkoittaa ainakin luopumista, avoimuutta, riskejä, paljastaa jotakin itsestään, paljastaa tuntevansa jotakin ja uskaltaa siitä huolimatta, että pelkää. Itse pelkään hylätyksi ja torjutuksi tulemista. Ehkä sen vuoksi olen jarrutellut monessakin asiassa: jättänyt sanomatta asioita, ajatellut liikaa muita tai mitä muut ajattelevat minusta. Pidätellyt itseäni.
On rohkeaa olla mukana tässä esityksessä, koska tämä on tutkimusmatka rooleihin itsessä ja ylipäätään tutkielma ihmisyydestä. Rohkeaksi tämän tekee se, että tässä jutussa kohtaa omat jarrunsa. Esityksen materiaali on tullut meiltä / meistä tekijöistä ja olemme lavalla myös ilman roolia – toki rooleissakin, mutta myös omana itsenämme.
Huomaan palaavani aina kysymään itseltäni kuka oikeastaan olen? On tietyt faktat ja sitten on paljon asioita, jotka ovat tulleet jostakin ulkopuolelta.
Rohkeutta on kohdata jarrut.
Miikka moikka!
Mikä on normaalii? Mikä on roolii?
Aiemmin kirjoitin rohkeudesta ja nyt olen tämän Ofelia-prosessin myötä ajautunut miettimään mikä on ”normaali” tai ”normaalia”?
Kuka määrittelee normaalin?
Normaali on tilastollisesta näkökulmasta se ”yleisin” ja myös käyttäytyminen sääntöjen mukaan.
Kaikilla on myös jokin mielikuva siitä mikä on normaalia, vaikka tietyssä iässä tai että jotkut asiat tulee saavuttaa tiettyyn ikävuoteen mennessä. Näitä asioita ovat vaikkapa auto, ura, puoliso, perhe, talo, pankkilaina… eli ns. menestyksen merkit.
Kuitenkin koen olevani epänormaali, kun väkisin tulee verrattua itseä muihin; ikätovereihin, lähipiiriin… Täytin juuri 29-vuotta – ikätovereillani alkaa olemaan omia lapsia, omistus-asunto ja perinteitä. Minulla ei ole lapsia – en edes tiedä haluanko. Omistusasuntoa ei ole myöskään vielä, mutta olen ASP-säästäjä. Perinteitäkään ei oikeastaan ole. Mm. nämä asiat saavat toisinaan tuntemaan, että olen ”epänormaali”.
Minulle on normaalia asiat, jotka tuntuvat oikealta ja resonoivat. Niitä asioita on vaikea selittää aina järjellä – se on vain voimistuva tunne, jota seuraa. Kutsumus? Teen asioita jotka tuntuvat hyvältä nyt.
Mietin, onko ”normaali” tiedostettu tai tiedostamaton rooli naapureita, työkavereita, sukulaisia ja kavereita varten? Ei varmasti aina, mutta ehkä sitäkin toisinaan. Miksi edes vertaan.
Siviilissä paineet eri rooleihin tulevat yleensä ulkopuolelta. Ne syntyvät muiden odotuksista ja odotusten aiheuttamista paineista.
Itsellänikin on paljon eri rooleja, joita olen vähitellen oppinut tunnistamaan. Osa näistä on tullut ulkopuolelta ja osan olen itse kehittänyt syystä jos toisesta. Teen koko ajan töitä sen eteen, että tulen enemmän tietoiseksi kaikista eri rooleista minussa ja opin käsittelemään tai jopa luopumaan niistä. Luopumaan myös itseni vertaamisesta muihin ja keskittymään seuraamaan omaa vaistoa.
Näistä rooleista kerron myös enemmän tässä Arjen yksinäiset -esityksessä. Tosiaan ensi-iltaan on juuri ja juuri kuukausi aikaa – olet sydämellisesti tervetullut! ❤
(Tähän loppuun haluan linkata tämän biisin, joka tuli mieleen tätä kirjoittaessa. Ofelia-ryhmään kuuluva Neea Viitamäki soitti tätä biisiä erään toisen teatteriprojektin puitteissa ja jotenkin tämä sopii juuri tähän hetkeen.)
Jos jaksoit lukea tänne asti, niin tämä esitys on taatusi just sun juttu! Katso lisätietoja facebook.com/ofeliaryhma ja varaa liput ofeliaryhma@gmail.com.
Lue myös arvio klikkaamalla tästä!
(Tekstimateriaali: Ofelia-ryhmän FB-sivut ja ohjaajamme Ria Katajan FB-päivitys.)